Sinä eräänä yönä, kun pöllönen kotipuunsa lempioksalla istuskeli. Seuraten rauhaisan laakson tapahtumia. Laskeskellen rinteen lampaita ja taivaan tähtösiä.
Ja juuri kun pöllönen rakkauttaan oli kuulle huhuilemassa. Näki se jotain perin kummallista. Ei ollut silmiää se usko. Taivaalla muka jotain suurta ja vaaleanpunaista lentää liihotteli.
Vaan totta se oli, kun uudestaan taivaalle vielä kerran kurkkasi. Suuri vaaleanpunainen norsu siellä kuun ohitse juuri kaarteli. Mistä lie karannut moinen ja kuinka lintujen valtakuntaan noussut se oli.
Vaan onnelisena ilman huolen häivää Fantti taivaan kannella liiteli. Väri oli punainen, vaalea sellainen. Muodot pyöreät ja pehmeät. Korvat oli suuret sen ja hymy leveä iloinen. Ei karannut se mistään ollut, vaan oli vapauden lapsen unessa saanut ja siunattu lahjalla lentämisen.
Kaikenlaista siis nähdä ja kokea voi, kun silmät illan tullen rohkeasti ummistaa ja unen valtakuntaan matkustaa. Siellä rajana vain mielikuvitus on ja voi nähdä vaikka norsun onnellisen lentävän.
- Loppu -
Tämän taulun olen maalannut noin nelisen vuotta sitten lastenhuoneen seinälle. Maalauksen idea on lähtöisin eräästä lastenruokamainoksesta, mutta tarina on oma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti