Tulppaanikortti.

Akartelin tyttärieni kanssa tulppaanikortteja.

Ensin tietenkin piirsin ja leikkasin kaavat.

Sitten etsimme tarpeelliset työvälineet.

Tyttöjen kanssa mietittiin yhdessä kartonkien värit. Lisäksi löysimme tarvikelaatikosta hiukan pitsiä ja pitihän kortteihin saada hiukan kimallusta.

Halusimme korteista kolmiulotteiset. Leikkasin paperiveitsellä suikaleen, jonka taittelin viivotinta apuna käyttäen.

Kun kaikki osat saatiin leikattua, keksin, että toiseen korttiin voisi tehdä ikkunan ja toiseen pöytäliinan.

Liimaamisessa käytimme kunnon puikkoliimaa.

Lopuksi viimeistelimme kortit pitsillä ja timanteilla.

Valmiit kortit.

Taitettuna kortit mahtuvat mukavasti kirjekuoreen ja pohjaan voi kirjoittaa vaikka onnentoivotukset, jos ei halua tekstiä näkyville.

Tytöt olivat askarrelleet jo aijemmin testiversiot, joihin piirsivät myös perhosia.

Nuotion loimun losteessa.

Oli taivas 

melkein kirkas ja tyyni. 

Vain kaksi pilvenhattaraa 

oli kuun loisteesta haltioituneena 

tuulen matkasta jäänyt.

Lumisten huippujen 

taivasta kohti 

kurkotellessa,

 muutaman tuvan valo

 kaukaisuudessa kajasti.

Satamasta poukaman 

laivan pois lipuessa,

oli meri 

kauempana laaksossa

 kapeammaksi joen uomaksi 

kaventunut.

Ja rannalla tuon joen, 

kivisellä kalliolla 

 tuntumassa veden 

loimusi nuotio 

 iloisesti räiskyen. 

Loisteessa sen

nuori poika

 huiluaan soitteli. 

Mukanaan hällä 

vain 

reppunsa ja huopansa.

Tulikärpästen kisaillessa, 

jokunen silmäpari 

piiloistansa kurkisteli 

ja pöllön kanssa

 pojan soittoa hämmästeli.

Vaan

eivät olleet 

ne ainoat

 huilun sävelistä 

haltioituneet.

Virran loiskeen toisel puolel, 

veden ja huilun yhteistä

 konserttia kuunnellen. 

Nojasi keiju 

sinisiipinensä 

kivenlohkaretta vasten

sulosointuja ihaillen.

Jatkui soitto

pitkälle yöhön. 

Nuotion räiskeen laantuessa 

vaipui tienoo pikkuhiljaa 

unen syvään syleilyyn.

(Tarina ja akryyliväri maalaus "Nuotion loimun loisteessa" 2015, 60x80cm. By Laura Heinonen )

Lahjaksi poni.

Kummityttöni toivoi, että maalaisin hänelle syntymäpäivälahjaksi taulun My Little Pony hahmosta nimeltä Applejack. Toiveena oli nimenomaan kasvokuva.

Netistä katselin mallikuvia. Oli suorastaan vaikea valita, silla vaihtoehtoja löytyi todella paljon. Oikea poni oli helppo tunnistaa, koska Appeljack on ainoa jolla on hattu.

Pohjaksi löysin maalaustarvikkeistani 25 x 30 cm valmispohja, johon piirsin muutaman apuviivan helpottamaan hahmottelemista.

Maalasin taulua kolmena aamupävänä, pari tuntia kerrallaan, kun perheen pienin oli päiväunilla ja keskimmäinen maalaili seurassani.

Melkein valmis taulu pientä viimeistelyä vailla.

Ja koska monet tytöt tykkää kimalluksesta, pitihän sitä muutama bling bling lisätä.

Applejac.

Nyt vaan toivotaan, että lahja on mieluinen... : )

Äitienpäiväkortti- talkoot.

Pitkästä aikaa olemme taas kerenneet näpertelemään, kun flunssan takia olemme joutuneet pitämään taukoa urheilusta ja ulkoilusta.

Askartelimme keskimmäisen muksun kanssa äitienpäivä-kortit mummolle, mummille ja isomummille.

Idean näihin kortteihin löysin netistä ja kaavat pöllöihin piirsin itse.

Ensin valitsimme tyttären kanssa mitä kartonkeja käyttäisimme. Yritimme miettiä mitkä värit sopisi parhaiten kenenkin korttiin. Pitäähän kortista tehdä saajansa näköinen.

Minä piirsin osat ja muksu leikkasi.

Yhteistyöllä liimasimme pöllöt paikoilleen.

Tuleva eskarilainen viimeisteli kortit piirtämällä pöllöille silmät ja kirjoittamalla onnittelutekstit mallista korttien sisäpuolelle.

Jokaisesta kortista tuli hiukan erilainen eikä varmasti minunkaan äitini saa kahta samanlaista korttia. ; )

Kohta olisi varmaan hankittava isompi laatikko askartelutarvikkeille, sillä nykyinen pursuaa jo yli äyräiden.